Miten yrityksesi huolehtii digitaalisen identiteetin hallinnasta? Taklaa nämä 3 haastetta .

80 % tietomurroista tapahtuu huijaamalla ihminen klikkaamaan linkkiä; ei olekaan ihme, että digitaalisen identiteetin hallinta on kuuma peruna useimmissa yrityksissä. Liian usein se mielletään pelkäksi hidasteeksi eikä turvallisen yhteistyön mahdollistajaksi ja arvon tuottajaksi – mitä se todellisuudessa on. Miten asennoitumista voisi muuttaa?

Digitaalisen identiteetin kattava hallinta on helpommin sanottu kuin tehty. Useimmat yritykset painivat muutaman tyypillisen kipupisteen kanssa. Kun ratkaiset nämä avainasiat, digitaalinen identiteetti auttaa yritystäsi tuottamaan arvoa ja hyvän käyttökokemuksen ilman, että tietoturva vaarantuu.

1. Kolmansien osapuolten pääsyoikeudet

Kaikkien yritysten on jaettava tietoa – esimerkiksi sopimuksia tai työskentelytiloja – kolmansien osapuolten, kuten asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Jakamisen pitäisi olla turvallista ja yksinkertaista, mutta näin ei useinkaan ole.  

Käytössä olevista työkaluista riippuen voi olla hankala pysyä kärryillä siitä, mitä yrityksen eri osastot ovat jakaneet. Toinen ongelma on, että pääsyoikeudet annetaan usein pysyvästi. Näin ei pitäisi olla: pääsyllä pitäisi olla päättymispäivä aina, kun tämä on liiketoiminnan tarpeiden kannalta mahdollista.

Kolmansien osapuolten pääsynhallinnassa pitäisi noudattaa samoja periaatteita kuin yrityksen oman henkilöstön identiteetin- ja pääsynhallinnassa. Eri käyttäjäryhmille tulisi myöntää pääsy niiden tarpeiden perusteella. Yrityksen – ja joskus myös 3. osapuolten – tulisi pystyä tarkastamaan ja hallinnoimaan pääsyoikeuksia helposti.

Noudattamalla näitä periaatteita voit vähentää 3. osapuolten kautta tapahtuvan tietovuodon riskiä. Hyvä uutinen on se, että tähän on saatavilla teknologisia ratkaisuja, ja ne saattavat olla jo käytössä yrityksessäsi. Tarvitset vain asiantuntemusta, jotta saat irti ratkaisujen kaikki hyödyt.

2. Zero Trust

Tietoturva on perinteisesti pyritty varmistamaan erottamalla turvallinen, suojattu sisäverkko ja paha ulkoinen maailma mahdollisimman perusteellisesti toisistaan. Tänä päivänä maailma on monimutkaisempi, ja käyttäjien tarpeet erilaisia kuin ennen. Siksi vanhaan tapaan nojautuminen ei useinkaan tuota haluttuja lopputuloksia.

Nollaluottamuksen periaate tarjoaa vaihtoehdon. Se pohjautuu ajatukseen, että pääsyä ei koskaan myönnetä varmistamatta, eikä pääsyoikeuksia anneta ”varmuuden vuoksi”. Zero Trust -ratkaisuissa yritys tarkistaa pääsyoikeuden sovellukseen, rajapintaan tai verkkoon aina, kun joku pyrkii niihin. Tämä tapahtuu taustalla: jos pääsyoikeus myönnetään, se annetaan ilman, että käyttäjä tätä erikseen huomaa. 

Zero Trust -ratkaisun käyttöönotto edellyttää, että yritys tuntee hyvin IT-omaisuutensa ja laitteistonsa, henkilöstönsä identiteetit, korotetut käyttöoikeudet ja sovellusidentiteetit. Kun nämä on kartoitettu, voidaan määritellä pääsyoikeudet. Tämän jälkeen niitä voidaan pitää yllä ja hallita tehokkaasti.

Zero Trust on kuuma aihe markkinoilla ja monet toimittajat väittävät tarjoavansa parhaan ratkaisun. Oikotietä ei kuitenkaan ole, eikä Zero Trust -ratkaisua saa valmiina kaupan hyllyltä.

Ratkaisun käyttöönotto edellyttää perusteellista suunnittelua ja vaiheistamista – kyseessä on todellinen paradigman muutos. Kun suunnittelet siirtymistä Zero Trust -ratkaisuun, on tärkeää miettiä, kuinka sitä pidetään yllä ja hallitaan käyttöönoton jälkeen. Identiteetin hallinta ja hallinnolliset käytännöt ovat aivan tämän asian ytimessä.

3. Datan suojaus

Yritykset keräävät dataa liiketoiminnan tarpeisiin – se on niille arvokasta pääomaa. Siksi dataa pitäisi hallita niin, että yritys tietää, kuka sitä käyttää ja miten. Tämä on tarpeen myös lainsäädännön vuoksi, esimerkiksi kun kerätään henkilötietoja tai muuta arkaluontoista dataa.

Data pitää turvata sekä varastoinnin että siirtämisen aikana. Alustojen pitää olla valvottuja ja turvallisia, datalla on oltava omistaja, ja prosessit datan käsittelyyn on määriteltävä hyvin. Perusteet henkilötietojen keräämiseen on määriteltävä erityisen tarkasti, koska kyseisiä tietoja voidaan käyttää ainoastaan näiden perusteiden mukaisesti. Liiketoiminnan on ehdottoman tärkeää tuntea rajat, sillä muuten yritys voi päätyä tilanteeseen, jossa sillä on valtavasti dataa, jota ei voida hyödyntää liiketoiminnassa.

Identiteetinhallinnan näkökulmasta pääsyä dataan tulisi rajoittaa ja valvoa vahvoilla todennus- ja valtuutusprosesseilla. Tämä ei kuitenkaan saisi aiheuttaa käyttäjille kitkaa – kaiken pitäisi toimia vähintään yhtä sujuvasti kuin aikaisemminkin.

Datan suojaaminen ei useinkaan ole datatiimien prioriteettilistan kärjessä – yleensä tiimejä kiinnostaa enemmän datan hyödyntäminen uusien palveluiden kehittämisessä. Perinteisesti kaikki datatiimiläiset käyttävät työssään samoja alustoja, samankaltaisilla oikeuksilla. Datan suojaamisen varmistamiseksi nämä oikeudet tulisi myöntää kunkin roolin tarpeiden mukaisesti.

Data on erittäin arvokasta, ja sen vaarantuessa vaikutukset yritykseen ja sen liiketoimintaan voivat olla valtavat. Siksi tietoturvan tulisi olla kiinteä osa minkä tahansa yrityksen datatyötä.

Haluatko luoda lisää arvoa digitaalisen identiteetin avulla? Tutustu palveluihimme

Kirjoittaja Principal Consultant Mika Käck työskentelee Epicalin Digitaalisen luottamuksen tiimissä Suomessa. Hän rakentaa tehtävässään uusia digitaalisen identiteetin palveluita asiakkaillemme.